Esteettiset hoidot >> Hampaiden valkaisu >> Usein esitettyjä kysymyksiä
Usein esitettyjä kysymyksiä hampaiden valkaisusta
K. Kenen EI pitäisi valkaista hampaitaan?
V. Jos kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä:
- Raskaana olevat tai imettävät naiset
- Henkilöt, joilla on heikko kiille tai kalkkikato, jonka on aiheuttanut liiallinen fluoridien käyttö.
- Henkilöt, joilla on hampaan vieruskudoksen sairaus, kuten ientulehdus, tai ikenet ovat huonossa kunnossa.
- Henkilöt, joilla on hammasraudat tai joiden raudat on poistettu alle 6 kuukautta aikaisemmin
- Henkilöt, joille on äskettäin tehty suun alueen leikkaus
- Henkilöt, joilla on reikiintyneet hampaat tai paljaana olevia hammasjuuria
- Henkilöt, joilla on hampaissaan reikiä
- Henkilöt, joilla on esiintynyt allergisia reaktioita peroksidituotteille
- Henkilöt, joilla on hopeapaikkoja etuhampaissa, niiden lähellä tai takana
- Alle 16-vuotiaat
K. Voiko kaikkia hampaita valkaista?
V. Kun hampaan sisäinen rakenne tulee tummemmaksi tai kellastuu, väri on vaikeampi poistaa, tai riippuen sen aiheuttajasta ei ehkä voida poistaa lainkaan. Esimerkiksi tetrasykliini (antibiootti) aiheuttaa sisäistä (se siis vaikuttaa hampaan sisäiseen rakenteeseen) värjääntymistä, kun sitä käytetään alle 8-vuotiaille lapsille tai naisille heidän raskautensa puolivälissä. Näitä värjäytymiä ei voida poistaa valkaisemalla.
Fluoroosia, joka on hampaiden kosmeettinen tila ja johtuu fluoridin liikakäytöstä hampaiden kehittyessä, ei myöskään aina voida onnistuneesti poistaa valkaisemalla. Jos fluoroosi on lievä – kohtalainen, jolloin sen tunnistaa viivoista, juomuista tai täplistä, se voidaan saada vähemmän näkyväksi käyttämällä valkaisutuotteita tai -menetelmiä. Vaikeammissa fluoroositapauksissa valkaisu ei kuitenkaan toimi.
Kolmatta värjäytymistyyppiä kutsutaan ”ikään liittyväksi”. Se on yhdistelmä sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä. Kun ikäännymme, hammasluu (hampaan sisäosa) kellastuu hiukan. Tämä voi alkaa näkyä sitä ympäröivän kiilteen läpi, kun kiille iän mukana ohenee. Keltaiset värjäytymät ovat helpoimmin poistettavissa valkaisulla. Harmaat tai mustat värjäytymät ovat tavallisesti vaikeampia. Yleensä juuri muodostuneet värjäytymät ovat helpompia poistaa kuin hampaissa jo jonkin aikaa olleet.
On mahdotonta muuttaa hampaita valkoisemmiksi kuin niiden alkuperäinen luonnollinen väri. Joissakin tapauksissa jopa normaali hammas tulee vain vähän valkoisemmaksi huolimatta siitä, mitä tuotetta käytetään, koska ne vain eivät reagoi peroksidigeelille.
Keinotekoiset hammasvalmisteet, kuten kruunut, kemiallinen liitosaine, pinnoitteet, kuoret, sillat tai komposiittipaikat, EIVÄT myöskään reagoi valkaisuun. Hampaidenvalkaisugeeli valkaisee vain omia hampaita. Tekohampaat eivät vaalene, mutta eivät kuitenkaan vaurioidu peroksidin vaikutuksesta.
Yleensä tulokset vaihtelevat asiakkaiden välillä riippuen heillä olevien värjäytymien tyypistä, peroksidiannoksesta ja myös hampaidenvalkaisuhoitojen määrästä ja pituudesta.
K. Aiheuttaako hampaidenvalkaisu vihlontaa?
V. Hampaan vihlonta on äärimmäisen harvinaista yhden tai kaksinkertaisen hoidon jälkeen käytettäessä geelejämme. Valkaisuprosessin aikana saattaa esiintyä lievää kudoksen (ienten) ärsytystä (Oppaassa mainittu kihelmöinti tai pistely), mutta tavallisesti sitä esiintyy vain tapahtuman aikana, ja se häipyy kokonaan pian hoidon lopettamisen jälkeen. Kalpenemista (ienten tulemista valkoiseksi) tapahtuu silloin tällöin, mutta ikenet palautuvat normaalinvärisiksi tavallisesti 15 minuutissa.
K. Kuinka usein hampaitaan voi valkaista?
V. Suosituksemme on, että tehovalkaisun jälkeen seuraava käynti on aikasintaan 6 kuukauden päästä.
